Hollolalaisen yrityksen ympäristörikos on käsitelty oikeudessa. Oikeuden päätös järkevöitti syyttäjän vaatimuksia, mutta ei riittävästi. Edelleen jäi ( ESS:n mukaan ) voimaan " ympäristön turmeleminen ". Aikaisempi " törkeys " oli hävinnyt johonkin. Oikeuden päätös on täysin ristiriidassa sen kanssa, mitä oikeudenkäynnistä on uutisoitu. Eli " Oikeus otti huomioon sen, ettei vaarallisia aineita ole tutkimusten mukaan päässyt maaperään tai pohjaveteen ". Siinä se, siinä hävisi TURMELEMINEN. Sitten sama " oikeus " kuitenkin lätkäisee toimitusjohtajalle 3000 e sakkoa ympäristön turmelemisesta. Mitä on TURMELTU ? Olen siitä äärimmäisen kiinnostunut ihmisen oikeusturvan näkökulmasta. Vaatimus 60 000 e:n yhteisösakosta sentään ymmärrettiin hylätä. Ymp. keskuksen mielestä olisi ollut oikein määrätä yhdelle henkilölle kaksi tuomiota. Ei siis mitään käsitystä, miten viranomainen voi toimia? Valtio ( me veronmaksajat ) joudumme korvaamaan pelleilyoikeudenkäynnistä 8000 e. Tässä ovat vain oikeudenkäyntiin liittyvät kulut, todellisuudessa lähes tyhjän tutkiminen on maksanut huomattavasti enemmän veronmaksajille. Koko homma olisi hoitunut aikanaan järkevästi siten, että ymp. viranomainen olisi ANTANUT YRITYKSELLE KEHOTUKSEN LAITTAA ASIAT KUNTOON JA KÄYNYT KATSOMASSA, ETTÄ NIIN ON TEHTY ! Siinä se. Ja lopputulos olisi ollut parempi.

Miksi asiassa ei sitten voitu toimia normaalisti ja järkevästi? En keksi siihen muuta syytä, kuin sen, että siinä olisi jäänyt ympäristöhallinnon ihmisiin kohdistuva pompotus tekemättä. Tämä sama pompotus on nähty aikaisemmin lokinsonta - pelleilyssä, hatusta vedetyssä haja - asutusalueiden jätevesiasetuksessa, liito - orava sekoiluissa, Heinolan mallioppilastehtaan tapaus jne.

Ja paskat ! Kaveriltani oli vuotanut 200 litraa öljyä maahan samasta tynnyristä aikajaksolla kymmenen vuotta. Pieni värihäiriö löytyi 10 vuoden päästä naapuritontin ojasta ja kun tutkittiin asiaa, niin naapuri soitti palokunnan. Maansiirtokoneet tulivat paikalle ja siirsivät ns. saastuneen maan Kolavalle parin kilometrin päähän ko. ojasta ja kippasivat sen maahan. Lasku oli n. 10 000€ ja sama paska valuikin samaan ojaan takaisin. Ympäristösuojelua kovalla rahalla.

Meilläkin oli ympäristöongelma tontin nurkalla, eikä Päijät-Hämeen ympäristökeskus korviaan lotkauttanut, vaikka pyysin toimenpiteitä.
Eikä auttanut palokunta, eikä kunnan ympäristölautakuntakaan, vaikka autoja purettiin avotaivaan alla ja laskettiin öljyt ja akkunesteet suoraan maahan. Palokunta ei reagoinut siihenkään, kun autonraatoja poltettiin kasapäin. Kävivät vain toteamassa, että auto palaa ja lähtivät pois.
Vasta kun tein poliisille tutkintapyynnön epäillystä ympäristörikoksesta niin homma lähti rullaamaan. Ja rullasikin niin mallikkaasti, että rikolliset saatiin pois.

Ympäristörikoksesta tulee ensin mieleen Kioton soppari.

Tapahtunut herättää monia kysymyksiä? Länsimainen oikeusperiaate on kai ollut se, että kun joku on jostain oikeudessa tuomittu, niin se mistä joku on tuomittu, se on oikeasti tapahtunut. Tässä tapauksessa oikeusuutisoinnissa myönnetään, ettei mitään aineita ole päässyt mihinkään ja heti perään tulee tuomio turmelemisesta. Minä en pysy tämän " logiikan " perässä. Kun mitään ei ole päässyt mihinkään, niin ei voi mitään turmellakkaan. Tapaus on ihmisen oikeusturvan kannalta äärimmäisen vakava. Suurin häviäjä on ehkä luonnonsuojelu, kuka tämän jälkeen ottaa vakavasti ympäristöviranomaisia? " Olisi voinut - linja " EI VOI OLLA OIKEUDEN LINJANA. Ilman muuta päätökselle kannattaisi hakea muutos ylemmistä oikeusasteista.